"Dance of life."

"Finno-Ugric, Siberian and South-American spiritual heritage intertwine together as a new wave of culture and technology. The body and the spirit stream with the sound into a journey where every moment gives birth to a loving connection to oneself. All the emotions are equally present in the all-encompassing and sensuous dance of life. I recommend this experience to everyone, who wants to love and flow with their whole being"

-Sade Sudenkorento-

"Their gigs have always felt to me like a gathering of a family, tribe or a community. Most memorable and powerful moments have been when the audience becomes part of the music too. The primal energy that is present at their gigs gives me goose bumps every time. Thank you!"

-Aino Hausen-

Väkevästi vaikuttava ilta takana. 
Kävin Vaskilinnun (Magdalena Mölsä) Muinaisten äänten työpajan, ja todellakin jotain ikiaikaista nousi esiin. Magdalena on Kansallisoopperan kasvatti, mutta on nuoresta iästään huolimatta löytänyt jo täysin oman tavan ilmaista itseään äänellään ja on keskittynyt nyt äänen parantaviin vaikutuksiin.
On hämmästyttävää, miten lyhyessä ajassa toisilleen täysin vieraat ihmiset löytävät yhteisöllisyyden tunteen, kun mennään vähän niiden omien uskallusten rajojen yli. Meistäkin tuli tänään kylä, jonka yhteinen voimakas ääni kantoi meistä jokaista, ja päällimmäisenä tunteena olikin kaikilla selvästi kiitollisuus.
Liian moni meistä ihmisistä kulkee läpi tämän elämän uskaltamatta oikein kunnolla astua omana itsenään esiin. Pelätään olevamme jollain lailla "liikaa" toisille ihmisille. Joku uskoo olevansa liian herkkä, joku liian kovaääninen, joku nauravansa liian kovaa tai väärin, uskoopa joku jopa hengittävänsä liian äänekkäästi. Kun sitten kerran tulee kokonaisena itsenään, omalla syvyyksistä lähtevällä äänellään esiin ja koko kylä ottaa sen hyväksyvästi vastaan, on se todella voimakas, parantava ja vapauttava kokemus. Kokemus, joka tuntuu koko kehossa, ja voi vaikka itkettää.
Mulla on aina ollut kauhea kontrolli ja itsekritiikki päällä kaikessa musiikintekemisessä, ja sen takia usein välttelen esimerkiksi improvisointia. Kun eihän voi olla varma miltä ne ilmaan heitetyt äänet kuulostaa, eikä voi tietää mitä muut sattuvat laulamaan. Tänään pystyin irrottamaan kontrollista, ja avautumaan sille mitä sisältäni nousi. Välillä se kuulosti hurjalta, välillä kauniilta, mutta se ei oikeastaan ollutkaan se pointti. Siinä yhteisöllisyydessä syntyi jotain paljon suurempaa kuin pelkästään kauniita sävelkulkuja.
Ääni on niin henkilökohtainen asia ihmiselle, että oman autenttisen äänen paljastaminen on todella pelottavaa, mutta samalla hyvin eheyttävää. Ihmisestä tulee kokonainen kun hän löytää äänensä; kirjaimellisesti sekä kuvaannollisesti. 
Erittäin onnellinen olo!


- Kirsi Jokinen

Inspiroiva, lumoava, voimaannuttava kokemus. Tunsin käyneeni ihmiselämän alkulähteillä.


-Markus